Ero sivun ”Branle de Malte” versioiden välillä

Historiallisten tanssien wikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (luokitus)
p (muotoilemattomuus)
Rivi 1: Rivi 1:
 +
{{Muotoilematon}}
 
Arbeaun branlejen yleisesittely ja askelikot ovat [[Branlet|täällä|]].
 
Arbeaun branlejen yleisesittely ja askelikot ovat [[Branlet|täällä|]].
  

Versio 2. syyskuuta 2007 kello 01.03

Tätä tanssiohjetta ei ole muotoiltu wikin mukaisesti.
Voit muotoilla sivun klikkaamalla muokkaa-linkkiä sivun ylälaidassa.

Arbeaun branlejen yleisesittely ja askelikot ovat täällä|.

Branle de Malte eli (varsinainen, historiallinen) Maltanbranle
Huom. Tämä on sekä musiikiltaan että koreografialtaan eri tanssi kuin ns. SCA:n Maltanbranle, joka on alkuperäiseltä nimeltään Turkish Branle).

Tanssijat pukeutuneet turkkilaisiksi, muodostelmana piiri, pari ei välttämätön. Ainakin A-osassa ja haluttaessa myös B-osassa tanssijat pitävät toisiaan käsistä kiinni.

A-osa: Tupla vasemmalle. Simppeli oikealle.

B-osa: Hidas (2 iskua) vas. askel eteenpäin kohti piirin keskustaa. Toinen hidas askel oikealla.
Nopeat askeleet (1 askel per musiikin isku) vas., oik. ja vas., joista viimeisen kanssa samanaikaisesti oikea potku.
Piirin keskustassa tanssijat päästävät kädet irti (jos he pitivät toisiaan käsistä), pyörähtävät takaisin kohti ulkokehää (mihin ei ole aikaa - käytännössä kannattaa pyörähtää edellisen potkun aikana) ja palaavat paikoilleen seuraavin askelin:
hidas (2 iskua) oik. askel, vasen potku, askel vasemmalla jalalla, oikea potku. (Nämä kaikki askeleet ja potkut ovat normaalinopeuksisia eli hitaahkoja, à 2 iskua). Lopuksi kaikki kääntyvät kohti piirin keskustaa kolmella nopealla jalannostolla (vas., oik., vas.), joiden jälkeen jalat ovat yhdessä (pieds joints).

Hitaiden ja nopeiden keskustaa kohti etenevien askelten aikana tanssijat elehtivät ”ikään kuin haluaisivat pitää neuvonpidon” tai koskettavat toistensa käsiä tai ylistävät taivaita nostamalla kädet ja kasvot ylös. Jokaiselle säkeistölle voi keksiä uusia eleitä ja ilveilyjä. Arbeau viittaa myös kehon vääntelyyn, jolla ilmeisesti on jäljitelty ”turkkilaisena” pidettyä liikekieltä.