Canarie

Historiallisten tanssien wikistä
Versio hetkellä 23. toukokuuta 2007 kello 23.27 – tehnyt Sampo (keskustelu | muokkaukset) (PhpWikiMigration)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ranskalaisen canarien musiikki on tasajakoinen, italialaisessa rinnakkaistanssi canariossa käytetään kolmijakoista musiikkia. Molemmissa ideana on yhdistellä ja improvisoida erilaisia polkaisu- ja näpäytyskuvioita. Arbeau kuvaa vain kaksi canarien askelikkoa, mutta mainitsee kyllä, että sopivia kuvioita on enemmän. Esim. italialaisia canario-kuvauksia voi ihan hyvin soveltaa ranskalaiseenkin tyyliin. Musiikin lisäksi koreografisessa rakenteessa on eroja. Esim. Negri määrittelee Il Canarion kuvauksessaan tarkasti, mitä liikkeitä tehdään tanssin alussa ja soolojaksojen välissä, mutta Arbeaun ohjeet ovat niukempia ja suurpiirteisempiä.

Arbeau kuvaa canarien rakenteen tähän tapaan: Aluksi mies ja nainen etenevät yhdessä joillain sopivilla askelilla jonnekin ja sitten mies palaa paikalleen takaperin. Tämän johdantojakson jälkeen lopputanssin ajan miehen ja naisen soolot vuorottelevat. Mies menee naisen luo, esittelee haluamiaan kuvioita ja palaa paikalleen. Sitten nainen vastaavasti käy miehen luona.

Arbeau ei määrittele johdannon eikä soolojen kestoa, mutta johdanto voi kestää esim. yhden säkeistön ajan eli 16 tahtia (1 tahti = TAA-ti-ti) siten, että alkupuoliskon aikana edetään yhdessä ja loppupuoliskon aikana mies peruuttaa yksin. Jos haluaa tehdä lyhyen soolon, puoli säkeistöä kuluu parin luo kulkemiseen ja toinen puoli säkeistöä paikalleen palaamiseen. Kahden säkeistön mittaisessa soolossa jää aikaa esitellä parin edessä hienoja kuvioitaan. (Italialaisissa canario-kuvauksissa soolo-osuuksien päätteeksi tehdään tietyt liikkeet, mutta Arbeau ei viittaa vastaavaan vuoron vaihtumista osoittavaan merkkiin).


Arbeaun kuvaama ykkösaskelikko:
vasen polkaisu ja samalla oikea jalannosto (=TAA)
näpäytkset oikealla päkiällä ja kantapäällä (=ti-ti)
oikea polkaisu ja samalla vas. jalannosto (TAA)
näpäytykset vas. päkiällä ja kantapäällä (ti-ti)
Tätä voi tehdä paikallaan tai kuviolla voi edetä tai mennä taaksepäin. Liikkuminen tapahtuu käytännössä polkaisulla.


Arbeaun kakkosaskelikko, "hämähäkintappoliike"
vas. korkea potku (=TAA)
vasen jalka pyyhkäisee taaksepäin lattiaa (=ti-ti)
oikea korkea potku (TAA) - eli samalla paino siirtyy vas. jalalle
oikea jalka pyyhkäisee taaksepäin lattiaa (ti-ti)


Muita ideoita, joita voi soveltaa canariessa:
- canarion seguito battuto rytmitettynä canarien musiikkiin: pyyhkäisy eteenpäin vas. kantapäällä (TAA), pyyhkäisy taaksepäin vas. päkiällä (ti-), tömäytys vas. jalalla (-ti)
- yksittäinen tömäytysaskel tahdin alussa (TAA)
- kaksi tömäytysaskelta yhdessä tahdissa, ensimmäinen TAA:lla, toinen joko ti-tin alussa tai lopussa. Yhdistelemällä hitaampia ja nopeampia tömäytysaskelia voi muodostaa erilaisia yhdistelmiä, esim. hidas-hidas-2 nopeaa-hidas tai hidas-2 nopeaa-2 nopeaa-hidas. (Melodia rakentuu neljän tahdin pätkistä). Näillä voi edetä niin paljon, että parin voi vaikka kiertää.
- sivuttaiset tömäytysaskeleet kylki edellä, hitaita tai nopeita
- kahden tahdin aikana ripresaa muistuttava liike: tömäytysaskel kylki edellä viistoon (TAA), toinen jalka hitaasti viereen (-ti-ti-TAA-ti-ti)
- canarion liu'utukset: yhdessä tahdissa (TAA-ti-ti) liu'utetaan joko kanta eteen tai varpaat taakse
- hypähdys molemmille jaloille sivulle, eteen tai taakse
- paikallaan pysyen polkaisut eteen ja taakse samalla jalalla. Nämäkin voi rytmittää eri tavoin, esim. nopea eteen (TAA), nopea taakse (ti-ti), hidas eteen (TAA-ti-ti). Taaksepolkaisun voi tehdä myös tukijalan viereen.
- ristiinnäpäytys päkiällä toisen jalan eteen