Muokataan sivua Barokkitanssit

=Yleistä=

Barokkitansseilla tarkoitetaan tässä noin vuosille 1650-1750 ajoittuvia ranskalaistyylisiä ylhäisötansseja. Tanssityyli sai vaikutteita Italiasta, kehittyi Ranskassa [[Ludwig XIV]]:n hovissa ja levisi Euroopan hoveihin Ranskan ihannoinnin ansiosta ja ranskalaisten tanssimestarien myötä. Modernin baletin voi katsoa saaneen alkunsa barokkitansseista, sillä jalkojen viisi perusasentoa juontuvat niistä ja askelikkoja nimitetään baletissa yhä samoin termein.

[[Ludwig XIV]]:n aikaan (1638 - 1715) tanssiminen ei ollut vielä täysin eriytynyt seuratansseiksi ja esittäviksi tansseiksi. Tanssimestarit loivat tanssikoreografioita niin oopperan näyttämölle kuin tanssiaissaliinkin - osaa tansseista esitettiin molemmissa. Näyttämöllä esiintyi toisinaan itse kuningaskin, joka kilpaili Ranskan parhaan tanssijan tittelistä italialaissyntyisen tanssimestarinsa Jean-Baptiste Lullyn (1632 - 87) kanssa. Suosituimpia näyttämöllä nähtyjä tansseja voitiin puolestaan tanssia tanssiaisissakin. Ylhäisön oli opeteltava uusimmat muotitanssit joka vuosi tanssiaisia varten, ja monista tuli erittäin taitavia tanssijoita. Hovin parhaimmistolle suotiin suuri kunnia tanssia baletin sivuroolia kuninkaan rinnalla.

Keskiaikaisista ja renessanssitansseista poiketen barokkiajan hovitansseista löytyy kattavaa aikalaisdokumentaatiota erikielisten askelikko-oppaiden ja tanssinotaatioiden muodossa.

Luettelo historiallisten tanssien wikistä löytyvistä barokkitansseista on [[Tanssiohjeet#Barokkitanssit|tanssiohjesivulla]].

=Tanssityypit=
Barokkitansseihin kuuluu niin koreografioituja hovi- ja esittäviä tansseja kuin maalaistanssejakin (solatansseja). Lisäksi menuetti ansaitsee erillisen maininnan tanssiaisten vakiotanssina. Tansseissa käytetään [[barokkiaskelikkoja]].

===Hovi- ja esittävät tanssit===

Koreografioiduissa tansseissa on tanssimestarin tiettyyn musiikkiin laatimat lattiakuviot ja [[Barokkiaskelikkoja|askelikot]]. Iso osa säilyneistä tanssikoreografioista on yhden parin hovitansseja, mutta lisäksi löytyy (balettiesitysten) soolotansseja, samaa sukupuolta olevien tansseja, useamman parin tansseja ja esimerkiksi yhdeksän naisen tanssi. Tavallisesti paritansseissa miehen ja naisen lattiakuviot ja askelikot ovat enemmän tai vähemmän symmetriset keskenään.

Tanssilajien nimet ovat tuttuja myös klassisessa musiikissa:
* '''tasajakoisia:''' entrée, allemande, gavotti, galliard, bourrée, rigaudon
* '''kolmijakoisia:''' louvre eli hidas jig, courante, sarabande, passacaille, chaconne, menuetti, passepied
Kukin tanssi listassa on edellistään nopeampi ja kepeämpi. Eri tanssilajeja voitiin yhdistellä samaan tanssiin.

Esimerkki hovibarokkitanssista on [[La Bourée d'Achille]].

===Hovimenuetti===

Hovimenuetti ([[Le Menuet de la Cour]]) on yhden parin esittämä hienostunut tanssi, jota tanssitaan erityisillä [[Menuettiaskelikkoja|menuettiaskelikoilla]], joihin liittyvät myös menuetin omat käsiliikkeet. Hovimenuettiin kuuluu tietyt lattiakuviot, mutta ne jättävät tanssijoille improvisoinnin varaa askelikkojen suhteen.

Menuetti sai erikoisaseman Ludwig XV:n hovissa (1715 - 1774) ja sen myötä barokin ajan Euroopan hoveissa. Edellinen hallitsija Ludwig XIV oli ollut mestari tanssimaan courantea ja suosi sitä, mutta uusi kuningas nosti menuetin hovitanssiaisten vakiotanssiksi, jota tanssittiin aina aloitusbranlen jälkeen. Menuetti oli myös George Washingtonin (1732 - 99) lempitanssi.

Menuetin katsotaan kehittyneen Poictou Branlesta 1650-luvulla, ja sen kukoistusaika kesti 1700-luvun loppupuolelle asti. Kuvauksia hovimenuetista kirjoitettiin barokin ajan tanssioppaisiin eri maissa. Englantilainen tanssimestari Kellom Tomlinson arvosti hovimenuettia ja omisti jälkimmäisen osan kirjastaan [http://hdl.loc.gov/loc.music/musdi.158 The Art of Dancing] (1735) lähes yksinomaan menuetille:
<BLOCKQUOTE>''" - - the Minuet is one of the most graceful as well as difficult Dances to arrive at a Mastery of, through the Plainness of the Step and the Air and Address of the Body that are requisite to its Embellishment - - "'' (s. 105)</BLOCKQUOTE>

Koreografioituja menuettiosioita sisältyy moniin hovitansseihin (esim. [[La Bourée d'Achille]]). Maalaistansseissa on myös menuetteja (esim. [[Le Menuet du Chevalier]]).

===Maalaistanssit===

Illan pidetessä tanssiaisissa irroteltiin muodollisen osuuden jälkeen maalaistansseilla (contredanse). Ne olivat progressiivisia solatansseja, jotka muistuttivat lattiakuvioiltaan [[ECD#Solatanssit|englantilaisten maalaistanssien solatansseja]] mutta niitä tanssittiin [[Barokkiaskelikkoja|barokkiaskelikoilla]] ylhäisölle sopivaan tyyliin. Yhteistä ECD-solatanssien kanssa ovat myös progressiotyypit, joista toisessa jokainen pari tanssii vuorollaan samat kuviot jokaisen muun parin kanssa kun taas toisessa jokainen tanssija tanssii kuviot vuorollaan jokaisen vastakkaista sukupuolta olevan tanssijan kanssa solan kumpaakin laitaa pitkin ja kujan päissä tanssitaan oman parin kanssa vaihtaen samalla solan toiselle laidalle. Johtopari aloittaa tanssin ja muut liittyvät siihen sitä mukaa, kun johtopari heitä tanssittaa. Yhtä säkeistöä tanssitaan niin kauan, että kaikki päätyvät takaisin alkuperäiselle paikalleen solassa, ja jos tanssissa on useita säkeistöjä, sen jälkeen jatketaan tauotta seuraavaan, erikuvioiseen säkeistöön. Suomessa solatansseja tanssitaan yleensä niin, että sola jaetaan A- ja B-pareihin, joista kaikki A-parit aloittavat yhtä aikaa eikä kukaan joudu odottamaan.

Tavallisimpia maalaistansseissa käytettyjä askelikkoja ovat (ks. Essex, John 1710: [http://hdl.loc.gov/loc.music/musdi.069 For the furthur improvement of dancing], s. 15.-16; tai sen ranskankielinen [http://hdl.loc.gov/loc.music/musdi.070 alkuperäisteos]):
* gavottiaskelikko eli [[Barokkiaskelikkoja#Contretemps|contretemps]] + [[Barokkiaskelikkoja#Assemblé|assemblé]] (eteen- ja taaksepäin)
* [[Barokkiaskelikkoja#Fleuret (pas de bourée)|fleuret]]-askelikko (sivuittain) sekä
* "pikku hyppyjä" eli demi contretemps (piirissä fleuret-askelikkojen ohessa).

Jos jossakin tanssikuviossa käytetään eri askelikkoja, se on merkitty tanssin [[Barokkitanssit#Beauchamp-Feuillet'n notaatiojärjestelmä|notaatiokuvaukseen]] (esim. rigaudon, balancé). Menuettityyppisissä solatansseissa (esim. [[Le Menuet du Chevalier]]) käytetään luonnollisesti [[Menuetit|menuettiaskelikkoja]].

Ranskalaiset barokkiaskelikot tulivat maalaistansseihin, kun André Lorin kokosi Englannin matkoiltaan muistiin englantilaisia maalaistansseja ja julkaisi ne tanssikokoelmissaan (1685 ja 1688) barokkiaskelikoilla "paranneltuina". Sittemmin Englannissakin julkaistiin maalaistanssioppaita, joissa neuvottiin askelikkoja ja käytettiin yksinkertaista notaatiota solakuvioiden esittämiseen. Joitakin tansseja on kuvattu lähes samanlaisina sekä Playfordin oppaissa sanallisesti että muissa maalaistanssikokoelmissa notaationa, joten ECD-solatanssien ja barokkimaalaistanssien välillä ei ole selvää eroa (Playford ei vain ole maininnut tanssissa käytettäviä askelikkoja).

Kaikki barokin ajan tanssimestarit eivät suinkaan arvostaneet maalaistansseja, mutta joutuivat sietämään niitä ilmeisesti niiden saaman suosion takia. Näin avautuu englantilainen tanssimestari Kellom Tomlinson kirjansa [http://hdl.loc.gov/loc.music/musdi.158 The Art of Dancing] (1735) viimeisen luvun alussa (Chap. XV. Of Country Dancing):

<BLOCKQUOTE>''Alkuperäinen tarkoitukseni oli käsitellä kirjassani vain ylhäisiä tansseja, mutta maalaistansseja tanssitaan kaikissa juhlissa ja tanssiaisissa ikään kuin osana niitä (ja niitä voikin mielestäni hyvin pitää edellisistä polveilevana kepeämpänä sivuhaarana) ja erilaisine tanssimuotoineen niistä on tullut kaikenarvoisten suosittua ajanvietettä hovista huviloihin. Kyseisen harrastuksen kauneus (hienostuneesti tanssittuna) jää varjoon ja katoaa tanssijoiden virheiden tai leväperäisyyden vuoksi, joita ei muistaakseni ole mainittu missään kirjoissa tähän mennessä. Niinpä eräiden korkea-arvoisten tilaajieni pyynnöstä koetan osoittaa niitä laiminlyöntejä, joiden takia joku tai muutama tanssipari joko huolimattomuuttaan tai paremman opastuksen puutteessa saattaa koko kuvion sekasortoon, mikä tekee viihdykkeestä hyville tanssijoille kerrassaan vastenmielistä tai huomattavasti epämiellyttävämpää. (käänt. Aamu)''</BLOCKQUOTE>

Toinen kaunis kuvaus maalaistanssien ominaisuuksista on John Essexin kirjoittaman esipuheen alussa kirjassa [http://hdl.loc.gov/loc.music/musdi.069 For the furthur improvement of dancing] (1710)

<BLOCKQUOTE>''Every Country has had some Particular manner of Dancing peculiar to itself since the beginning of the World but this which we call Country Dancing is originaly the Product of this Nation and is used in most of the Courts in Europe. It is become a mode of Dancing as being more agreeable & Entertaining to Publick Assemblies, and so easie that there's scarce any body of what Capacity soever but is Capable of learning them, and take pleasure in this Art, I may rather say diversion.''</BLOCKQUOTE>

Esimerkiksi [[La Matelote]] on solassa tanssittava barokkimaalaistanssi.

=Beauchamp-Feuillet'n notaatiojärjestelmä=

Koreografioitujen barokkitanssien ylöskirjaamiseen käytettiin ns. [[Beauchamp-Feuillet'n notaatio]]ta, jonka Raoul Auger Feuillet julkaisi vuonna 1700 teoksessaan [http://hdl.loc.gov/loc.music/musdi.072 Chorégraphie, ou l'art de d'écrire la danse], jonka John Weaver käänsi [http://hdl.loc.gov/loc.music/musdi.074 englanniksi] (1715?). Ludwig XIV:n perustaman tanssiakatemian johtaja Pierre Beauchamp(s)ia pidetään notaation alkuperäisenä isänä. Myöhemmin Pierre Rameau muokkasi notaatiojärjestelmää edelleen ([http://hdl.loc.gov/loc.music/musdi.141 Abbregé de la nouvelle methode] 1725?).

Beauchamp-Feuillet'n tanssinotaatio esittää visuaalisessa muodossa tanssin askelikot, niiden ajoituksen musiikkiin sekä lattiakuvion, mutta siihen ei yleensä ole merkitty käsien, pään tai vartalon liikkeitä. Maalaistanssien kirjaamiseen käytettiin yksinkertaistettua notaatiota, jossa näkyvät lattiakuvion lisäksi vain tavallisesta poikkeavat askelikot, esim. hypyt.

Lisätietoa muista notaatiojärjestelmistä ja perusteet Beauchamp-Feuillet'n notaation lukemiseen löytyvät [http://www.baroquedance.com/research/dancenotation.htm www.baroquedance.comista].
@@ Rivi 5: / Rivi 5: @@
 [[Ludwig XIV]]:n aikaan (1638 - 1715) tanssiminen ei ollut vielä täysin eriytynyt seuratansseiksi ja esittäviksi tansseiksi. Tanssimestarit loivat tanssikoreografioita niin oopperan näyttämölle kuin tanssiaissaliinkin - osaa tansseista esitettiin molemmissa. Näyttämöllä esiintyi toisinaan itse kuningaskin, joka kilpaili Ranskan parhaan tanssijan tittelistä italialaissyntyisen tanssimestarinsa Jean-Baptiste Lullyn (1632 - 87) kanssa. Suosituimpia näyttämöllä nähtyjä tansseja voitiin puolestaan tanssia tanssiaisissakin. Ylhäisön oli opeteltava uusimmat muotitanssit joka vuosi tanssiaisia varten, ja monista tuli erittäin taitavia tanssijoita. Hovin parhaimmistolle suotiin suuri kunnia tanssia baletin sivuroolia kuninkaan rinnalla.
-Keskiaikaisista ja renessanssitansseista poiketen barokkiajan hovitansseista löytyy kattavaa aikalaisdokumentaatiota erikielisten askelikko-oppaiden ja tanssinotaatioiden muodossa. Tanssioppaita kirjoittivat mm.
+Keskiaikaisista ja renessanssitansseista poiketen barokkiajan hovitansseista löytyy kattavaa aikalaisdokumentaatiota erikielisten askelikko-oppaiden ja tanssinotaatioiden muodossa.
-* Gottfried Taubert (''Rechtschaffener Tantzmeister'', Leipzig 1717),
-* Pierre Rameau (''[http://hdl.loc.gov/loc.music/musdi.142 Le maître a danser]'', Pariisi 1725, ja englanninnos ''[http://hdl.loc.gov/loc.music/musdi.143 The dancing-master: or, The art of dancing explained]'', Lontoo 1728),
-* Giovanni Battista Dufort (''[http://hdl.loc.gov/loc.music/musdi.060 Trattato del ballo nobile]'', Napoli 1728),
-* Kellom Tomlinson (''[http://hdl.loc.gov/loc.music/musdi.158 The art of dancing explained by reading and figures]'', Lontoo 1735),
-* Pablo Minguet é Irol (''[http://hdl.loc.gov/loc.music/musdi.118 Arte de danzar a la francesa]'', Madrid 1737?),
-* Natal Jacome Bonem (''[http://hdl.loc.gov/loc.music/musdi.024 Tratado dos principaes fundamentos da dança]'', Coimbra 1767) ja
-* M. Malpied (''[http://hdl.loc.gov/loc.music/musdi.220 Traité sur l'art de la danse]'', Pariisi 1770?).
-Barokkiajan tanssioppaiden ja tanssinotaatioiden pohjalta alettiin rekonstruoida tanssikoreografioita 1900-luvulla.
 Luettelo historiallisten tanssien wikistä löytyvistä barokkitansseista on [[Tanssiohjeet#Barokkitanssit|tanssiohjesivulla]].
-{{#ev:youtube|hNexBB8JirE}}
-; Esimerkkejä barokkitanssin moninaisista muodoista Paige Whitley-Bauguessin ja Thomas Bairdin esittämänä YouTubessa.
 =Tanssityypit=
-Barokkitansseihin kuuluu niin koreografioituja hovi- ja esittäviä tansseja kuin solatanssejakin. Lisäksi hovimenuetti ansaitsee erillisen maininnan tanssiaisten vakiotanssina. Tansseissa käytetään [[barokkiaskelikkoja]].
+Barokkitansseihin kuuluu niin koreografioituja hovi- ja esittäviä tansseja kuin maalaistanssejakin (solatansseja). Lisäksi menuetti ansaitsee erillisen maininnan tanssiaisten vakiotanssina. Tansseissa käytetään [[barokkiaskelikkoja]].
 ===Hovi- ja esittävät tanssit===
@@ Rivi 31: / Rivi 17: @@
 Tanssilajien nimet ovat tuttuja myös klassisessa musiikissa:
-* '''tasajakoisia:''' allemande, gavotti, galliard, bourrée, rigaudon
+* '''tasajakoisia:''' entrée, allemande, gavotti, galliard, bourrée, rigaudon
-* '''kolmijakoisia:''' courante, sarabande, passacaille, chaconne, menuetti, passepied
+* '''kolmijakoisia:''' louvre eli hidas jig, courante, sarabande, passacaille, chaconne, menuetti, passepied
-* '''kuusijakoisia:''' louvre eli hidas jig, forlana, gigue
+Kukin tanssi listassa on edellistään nopeampi ja kepeämpi. Eri tanssilajeja voitiin yhdistellä samaan tanssiin.
-Eri tanssilajeja voitiin yhdistellä samaan tanssiin.
 Esimerkki hovibarokkitanssista on [[La Bourée d'Achille]].
-===Solatanssit===
+===Hovimenuetti===
-Illan pidetessä tanssiaisissa irroteltiin muodollisen osuuden jälkeen solatansseilla (contredanse). Ne olivat progressiivisia solatansseja, jotka muistuttivat lattiakuvioiltaan [[ECD#Solatanssit|englantilaisten maalaistanssien solatansseja]] mutta niitä tanssittiin barokkiaskelikoilla ylhäisölle sopivaan tyyliin. Yhteistä ECD-solatanssien kanssa ovat myös pääprogressiotyypit, joista yhdessä jokainen pari tanssii vuorollaan samat kuviot jokaisen muun parin kanssa kun taas toisessa jokainen tanssija tanssii kuviot vuorollaan jokaisen vastakkaista sukupuolta olevan tanssijan kanssa solan kumpaakin laitaa pitkin ja kujan päissä tanssitaan oman parin kanssa vaihtaen samalla solan toiselle laidalle. Johtopari aloittaa tanssin ja muut liittyvät siihen sitä mukaa, kun johtopari heitä tanssittaa. Yhtä säkeistöä tanssitaan niin kauan, että kaikki päätyvät takaisin alkuperäiselle paikalleen solassa, ja jos tanssissa on useita säkeistöjä, sen jälkeen jatketaan tauotta seuraavaan, erikuvioiseen säkeistöön. Suomessa solatansseja tanssitaan yleensä niin, että sola jaetaan A- ja B-pareihin, joista kaikki A-parit aloittavat yhtä aikaa eikä kukaan joudu odottamaan.
+Hovimenuetti ([[Le Menuet de la Cour]]) on yhden parin esittämä hienostunut tanssi, jota tanssitaan erityisillä [[Menuettiaskelikkoja|menuettiaskelikoilla]], joihin liittyvät myös menuetin omat käsiliikkeet. Hovimenuettiin kuuluu tietyt lattiakuviot, mutta ne jättävät tanssijoille improvisoinnin varaa askelikkojen suhteen.
-Solatansseissa käytettyjä askelikkoja ovat gavotin askelikot (eteen- ja taaksepäin), [[Barokkiaskelikkoja#Chassé|chassé]] (sivuittain), [[Barokkiaskelikkoja#Fleuret (pas de bourée)|fleuret]], [[Barokkiaskelikkoja#Assemblé|assemblé]] (säkeen lopussa) sekä "pikku hypyt" eli demi contretemps (piirissä fleuret-askelikkojen sijaan). Kun jossakin tanssikuviossa on tarkoitus käyttää muita askelikkoja, ne on merkitty tanssin [[Barokkitanssit#Beauchamp-Feuillet'n notaatiojärjestelmä|notaatiokuvaukseen]] (esim. [[Barokkiaskelikkoja#Rigaudon|rigaudon]], [[Barokkiaskelikkoja#Balancé|balancé]]). Menuettityyppisissä solatansseissa (esim. [[Le Menuet du Chevalier]]) käytetään luonnollisesti [[menuettiaskelikkoja]]. ''(Essex, John (1710): [http://hdl.loc.gov/loc.music/musdi.069 For the furthur improvement of dancing], s. 15.-16; alunperin ranskaksi Feuillet, Raoul-Auger (1706): [http://hdl.loc.gov/loc.music/musdi.070 Recüeil de contredances mises en chorégraphie].)''
+Menuetti sai erikoisaseman Ludwig XV:n hovissa (1715 - 1774) ja sen myötä barokin ajan Euroopan hoveissa. Edellinen hallitsija Ludwig XIV oli ollut mestari tanssimaan courantea ja suosi sitä, mutta uusi kuningas nosti menuetin hovitanssiaisten vakiotanssiksi, jota tanssittiin aina aloitusbranlen jälkeen. Menuetti oli myös George Washingtonin (1732 - 99) lempitanssi.
-Ranskalaiset barokkiaskelikot tulivat solatansseihin, kun André Lorin kokosi Englannin matkoiltaan muistiin englantilaisia solatansseja ja julkaisi ne tanssikokoelmissaan (1685 ja 1688) barokkiaskelikoilla "paranneltuina". Sittemmin Englannissakin julkaistiin solatanssioppaita, joissa neuvottiin askelikkoja ja käytettiin yksinkertaista notaatiota solakuvioiden esittämiseen. Joitakin tansseja on kuvattu lähes samanlaisina sekä Playfordin oppaissa sanallisesti että muissa solatanssikokoelmissa notaationa, joten ECD-solatanssien ja barokkisolatanssien välillä ei ole selvää eroa (Playford ei vain mainitse tansseissa käytettäviä askelikkoja).
+Menuetin katsotaan kehittyneen Poictou Branlesta 1650-luvulla, ja sen kukoistusaika kesti 1700-luvun loppupuolelle asti. Kuvauksia hovimenuetista kirjoitettiin barokin ajan tanssioppaisiin eri maissa. Englantilainen tanssimestari Kellom Tomlinson arvosti hovimenuettia ja omisti jälkimmäisen osan kirjastaan [http://hdl.loc.gov/loc.music/musdi.158 The Art of Dancing] (1735) lähes yksinomaan menuetille:
+<BLOCKQUOTE>''" - - the Minuet is one of the most graceful as well as difficult Dances to arrive at a Mastery of, through the Plainness of the Step and the Air and Address of the Body that are requisite to its Embellishment - - "'' (s. 105)</BLOCKQUOTE>
-Kaikki barokin ajan tanssimestarit eivät suinkaan arvostaneet solatansseja, mutta joutuivat sietämään niitä ilmeisesti niiden saaman suosion takia. Näin avautuu englantilainen tanssimestari Kellom Tomlinson kirjansa [http://hdl.loc.gov/loc.music/musdi.158 The Art of Dancing] (1735) viimeisen luvun alussa (Chap. XV. Of Country Dancing):
+Koreografioituja menuettiosioita sisältyy moniin hovitansseihin (esim. [[La Bourée d'Achille]]). Maalaistansseissa on myös menuetteja (esim. [[Le Menuet du Chevalier]]).
-<BLOCKQUOTE>''Alkuperäinen tarkoitukseni oli käsitellä kirjassani vain ylhäisiä tansseja, mutta solatansseja tanssitaan kaikissa juhlissa ja tanssiaisissa ikään kuin osana niitä (ja niitä voikin mielestäni hyvin pitää edellisistä polveilevana kepeämpänä sivuhaarana) ja erilaisine tanssimuotoineen niistä on tullut kaikenarvoisten suosittua ajanvietettä hovista huviloihin. Kyseisen harrastuksen kauneus (hienostuneesti tanssittuna) jää varjoon ja katoaa tanssijoiden virheiden tai leväperäisyyden vuoksi, joita ei muistaakseni ole mainittu missään kirjoissa tähän mennessä. Niinpä eräiden korkea-arvoisten tilaajieni pyynnöstä koetan osoittaa niitä laiminlyöntejä, joiden takia joku tai muutama tanssipari joko huolimattomuuttaan tai paremman opastuksen puutteessa saattaa koko kuvion sekasortoon, mikä tekee viihdykkeestä hyville tanssijoille kerrassaan vastenmielistä tai huomattavasti epämiellyttävämpää. (käänt. Aamu)''</BLOCKQUOTE>
+===Maalaistanssit===
-Toinen kaunis kuvaus solatanssien ominaisuuksista on John Essexin kirjoittaman esipuheen alussa kirjassa [http://hdl.loc.gov/loc.music/musdi.069 For the furthur improvement of dancing] (1710):
+Illan pidetessä tanssiaisissa irroteltiin muodollisen osuuden jälkeen maalaistansseilla (contredanse). Ne olivat progressiivisia solatansseja, jotka muistuttivat lattiakuvioiltaan [[ECD#Solatanssit|englantilaisten maalaistanssien solatansseja]] mutta niitä tanssittiin [[Barokkiaskelikkoja|barokkiaskelikoilla]] ylhäisölle sopivaan tyyliin. Yhteistä ECD-solatanssien kanssa ovat myös progressiotyypit, joista toisessa jokainen pari tanssii vuorollaan samat kuviot jokaisen muun parin kanssa kun taas toisessa jokainen tanssija tanssii kuviot vuorollaan jokaisen vastakkaista sukupuolta olevan tanssijan kanssa solan kumpaakin laitaa pitkin ja kujan päissä tanssitaan oman parin kanssa vaihtaen samalla solan toiselle laidalle. Johtopari aloittaa tanssin ja muut liittyvät siihen sitä mukaa, kun johtopari heitä tanssittaa. Yhtä säkeistöä tanssitaan niin kauan, että kaikki päätyvät takaisin alkuperäiselle paikalleen solassa, ja jos tanssissa on useita säkeistöjä, sen jälkeen jatketaan tauotta seuraavaan, erikuvioiseen säkeistöön. Suomessa solatansseja tanssitaan yleensä niin, että sola jaetaan A- ja B-pareihin, joista kaikki A-parit aloittavat yhtä aikaa eikä kukaan joudu odottamaan.
-<BLOCKQUOTE>''Every Country has had some Particular manner of Dancing peculiar to itself since the beginning of the World but this which we call Country Dancing is originaly the Product of this Nation and is used in most of the Courts in Europe. It is become a mode of Dancing as being more agreeable & Entertaining to Publick Assemblies, and so easie that there's scarce any body of what Capacity soever but is Capable of learning them, and take pleasure in this Art, I may rather say diversion.''</BLOCKQUOTE>
+Tavallisimpia maalaistansseissa käytettyjä askelikkoja ovat (ks. Essex, John 1710: [http://hdl.loc.gov/loc.music/musdi.069 For the furthur improvement of dancing], s. 15.-16; tai sen ranskankielinen [http://hdl.loc.gov/loc.music/musdi.070 alkuperäisteos]):
+* gavottiaskelikko eli [[Barokkiaskelikkoja#Contretemps|contretemps]] + [[Barokkiaskelikkoja#Assemblé|assemblé]] (eteen- ja taaksepäin)
+* [[Barokkiaskelikkoja#Fleuret (pas de bourée)|fleuret]]-askelikko (sivuittain) sekä
+* "pikku hyppyjä" eli demi contretemps (piirissä fleuret-askelikkojen ohessa).
+Jos jossakin tanssikuviossa käytetään eri askelikkoja, se on merkitty tanssin [[Barokkitanssit#Beauchamp-Feuillet'n notaatiojärjestelmä|notaatiokuvaukseen]] (esim. rigaudon, balancé). Menuettityyppisissä solatansseissa (esim. [[Le Menuet du Chevalier]]) käytetään luonnollisesti [[Menuetit|menuettiaskelikkoja]].
-Esimerkiksi [[La Matelote]] on solassa tanssittava barokkitanssi.
+Ranskalaiset barokkiaskelikot tulivat maalaistansseihin, kun André Lorin kokosi Englannin matkoiltaan muistiin englantilaisia maalaistansseja ja julkaisi ne tanssikokoelmissaan (1685 ja 1688) barokkiaskelikoilla "paranneltuina". Sittemmin Englannissakin julkaistiin maalaistanssioppaita, joissa neuvottiin askelikkoja ja käytettiin yksinkertaista notaatiota solakuvioiden esittämiseen. Joitakin tansseja on kuvattu lähes samanlaisina sekä Playfordin oppaissa sanallisesti että muissa maalaistanssikokoelmissa notaationa, joten ECD-solatanssien ja barokkimaalaistanssien välillä ei ole selvää eroa (Playford ei vain ole maininnut tanssissa käytettäviä askelikkoja).
-===Hovimenuetti===
+Kaikki barokin ajan tanssimestarit eivät suinkaan arvostaneet maalaistansseja, mutta joutuivat sietämään niitä ilmeisesti niiden saaman suosion takia. Näin avautuu englantilainen tanssimestari Kellom Tomlinson kirjansa [http://hdl.loc.gov/loc.music/musdi.158 The Art of Dancing] (1735) viimeisen luvun alussa (Chap. XV. Of Country Dancing):
-Hovimenuetti ([[Le Menuet de la Cour]]) on yhden parin esittämä hienostunut tanssi, jota tanssitaan erityisillä [[Menuettiaskelikkoja|menuettiaskelikoilla]], joihin liittyvät myös menuetin omat käsiliikkeet. Hovimenuettiin kuuluu tietyt lattiakuviot, mutta ne jättävät tanssijoille improvisoinnin varaa askelikkojen suhteen.
+<BLOCKQUOTE>''Alkuperäinen tarkoitukseni oli käsitellä kirjassani vain ylhäisiä tansseja, mutta maalaistansseja tanssitaan kaikissa juhlissa ja tanssiaisissa ikään kuin osana niitä (ja niitä voikin mielestäni hyvin pitää edellisistä polveilevana kepeämpänä sivuhaarana) ja erilaisine tanssimuotoineen niistä on tullut kaikenarvoisten suosittua ajanvietettä hovista huviloihin. Kyseisen harrastuksen kauneus (hienostuneesti tanssittuna) jää varjoon ja katoaa tanssijoiden virheiden tai leväperäisyyden vuoksi, joita ei muistaakseni ole mainittu missään kirjoissa tähän mennessä. Niinpä eräiden korkea-arvoisten tilaajieni pyynnöstä koetan osoittaa niitä laiminlyöntejä, joiden takia joku tai muutama tanssipari joko huolimattomuuttaan tai paremman opastuksen puutteessa saattaa koko kuvion sekasortoon, mikä tekee viihdykkeestä hyville tanssijoille kerrassaan vastenmielistä tai huomattavasti epämiellyttävämpää. (käänt. Aamu)''</BLOCKQUOTE>
-Menuetti sai erikoisaseman Ludwig XV:n hovissa (1715 - 1774) ja sen myötä barokin ajan Euroopan hoveissa. Edellinen hallitsija Ludwig XIV oli ollut mestari tanssimaan courantea ja suosi sitä, mutta uusi kuningas nosti menuetin hovitanssiaisten vakiotanssiksi, jota tanssittiin aina aloitusbranlen jälkeen. Menuetti oli myös George Washingtonin (1732 - 99) lempitanssi.
+Toinen kaunis kuvaus maalaistanssien ominaisuuksista on John Essexin kirjoittaman esipuheen alussa kirjassa [http://hdl.loc.gov/loc.music/musdi.069 For the furthur improvement of dancing] (1710)
-Menuetin katsotaan kehittyneen Poictou Branlesta 1650-luvulla, ja sen kukoistusaika kesti 1700-luvun loppupuolelle asti. Kuvauksia hovimenuetista kirjoitettiin barokin ajan tanssioppaisiin eri maissa. Englantilainen tanssimestari Kellom Tomlinson arvosti hovimenuettia ja omisti jälkimmäisen osan kirjastaan [http://hdl.loc.gov/loc.music/musdi.158 The Art of Dancing] (1735) lähes yksinomaan menuetille:
+<BLOCKQUOTE>''Every Country has had some Particular manner of Dancing peculiar to itself since the beginning of the World but this which we call Country Dancing is originaly the Product of this Nation and is used in most of the Courts in Europe. It is become a mode of Dancing as being more agreeable & Entertaining to Publick Assemblies, and so easie that there's scarce any body of what Capacity soever but is Capable of learning them, and take pleasure in this Art, I may rather say diversion.''</BLOCKQUOTE>
-<BLOCKQUOTE>''" - - the Minuet is one of the most graceful as well as difficult Dances to arrive at a Mastery of, through the Plainness of the Step and the Air and Address of the Body that are requisite to its Embellishment - - "'' (s. 105)</BLOCKQUOTE>
-Koreografioituja menuettiosioita sisältyy moniin hovitansseihin (esim. [[La Bourée d'Achille]]). Solatansseissa on myös menuetteja (esim. [[Le Menuet du Chevalier]]).
+Esimerkiksi [[La Matelote]] on solassa tanssittava barokkimaalaistanssi.
 =Beauchamp-Feuillet'n notaatiojärjestelmä=
@@ Rivi 71: / Rivi 61: @@
 Koreografioitujen barokkitanssien ylöskirjaamiseen käytettiin ns. [[Beauchamp-Feuillet'n notaatio]]ta, jonka Raoul Auger Feuillet julkaisi vuonna 1700 teoksessaan [http://hdl.loc.gov/loc.music/musdi.072 Chorégraphie, ou l'art de d'écrire la danse], jonka John Weaver käänsi [http://hdl.loc.gov/loc.music/musdi.074 englanniksi] (1715?). Ludwig XIV:n perustaman tanssiakatemian johtaja Pierre Beauchamp(s)ia pidetään notaation alkuperäisenä isänä. Myöhemmin Pierre Rameau muokkasi notaatiojärjestelmää edelleen ([http://hdl.loc.gov/loc.music/musdi.141 Abbregé de la nouvelle methode] 1725?).
-Beauchamp-Feuillet'n tanssinotaatio esittää visuaalisessa muodossa tanssin askelikot, niiden ajoituksen musiikkiin sekä lattiakuvion, mutta siihen ei yleensä ole merkitty käsien, pään tai vartalon liikkeitä. Solatanssien kirjaamiseen käytettiin yksinkertaistettua notaatiota, jossa näkyvät lattiakuvion lisäksi vain tavallisesta poikkeavat askelikot, esim. hypyt.
+Beauchamp-Feuillet'n tanssinotaatio esittää visuaalisessa muodossa tanssin askelikot, niiden ajoituksen musiikkiin sekä lattiakuvion, mutta siihen ei yleensä ole merkitty käsien, pään tai vartalon liikkeitä. Maalaistanssien kirjaamiseen käytettiin yksinkertaistettua notaatiota, jossa näkyvät lattiakuvion lisäksi vain tavallisesta poikkeavat askelikot, esim. hypyt.
 Lisätietoa muista notaatiojärjestelmistä ja perusteet Beauchamp-Feuillet'n notaation lukemiseen löytyvät [http://www.baroquedance.com/research/dancenotation.htm www.baroquedance.comista].