Ero sivun ”Petit riens” versioiden välillä

Historiallisten tanssien wikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (luokitus)
p (muotoilemattomuus)
Rivi 1: Rivi 1:
 +
{{Muotoilematon}}
 
PETIT RIENSE eli PIKKU MITÄTTÖMYYDET
 
PETIT RIENSE eli PIKKU MITÄTTÖMYYDET
 
(Alkutekstin transkriptio ja engl. käännös: De Practica seu arte tripudii. On the practice or art of dancing. Ed. by Barbara Sparti. Oxford: Clarendon Press 1993, s. 238-239.)
 
(Alkutekstin transkriptio ja engl. käännös: De Practica seu arte tripudii. On the practice or art of dancing. Ed. by Barbara Sparti. Oxford: Clarendon Press 1993, s. 238-239.)

Versio 2. syyskuuta 2007 kello 00.10

Tätä tanssiohjetta ei ole muotoiltu wikin mukaisesti.
Voit muotoilla sivun klikkaamalla muokkaa-linkkiä sivun ylälaidassa.

PETIT RIENSE eli PIKKU MITÄTTÖMYYDET (Alkutekstin transkriptio ja engl. käännös: De Practica seu arte tripudii. On the practice or art of dancing. Ed. by Barbara Sparti. Oxford: Clarendon Press 1993, s. 238-239.) Petit riens kuuluu 1400-luvun italialaisiin tansseihin. Niiden askelikkoesittelyt ja pientä historiallista taustaa on omalla sivullaan, täällä|.

Tanssin nimen kirjoitusasuja eri lähteissä ovat myös Petit riense ja Petit vriens. Ranskankielisestä nimestään huolimatta tämä pikkuinen tanssi on pikemminkin italialanen: se kuvataan Giovanni Ambrosion (joka aikaisemmin käytti nimeä Guglielmo Ebreo) tanssioppaassa De practica seu arte tripudii (n. 1470). Tosin se on Amoroson ohella ainut ballo, joka on kauttaaltaan piva-tahtilajissa ja jonka G. Ambrosio antaa ymmärtää olevan ranskalainen; Spartin (1999, s. 239) mukaan "ranskalaiset ballot" on saattanut tarkoittaa nimenomaan tansseja, jotka ovat piva misurassa.) Joka tapauksessa askelikot ovat samat kuin muissakin 1400-luvun italialaisissa tansseissa.

Petit riens tanssitaan kolmikoissa (eli kolmen hengen muodostamissa riveissä). Tässä tanssikuvauksessa hlö A on vasemmanpuoleinen, B keskimmäinen ja C oikeanpuoleinen.

16 piva-kipitystä, alkaen vasemmalla. A kipittää yksin vielä 4 pivaa. Sitten hlö B tekee saman. Ja kun vielä C seuraa esimerkkiä, on kolmikko taas yhdessä. A lähtee jälleen omille teilleen, tällä kertaa yhdellä tuplalla (doppio). B liittyy hänen seuraansa, doppiolla. Eikä sitten C:kään halua jäädä yksin vaan astelee doppiolla muiden luo.

A ja B kumartavat toisilleen (eli polvistuvat selkä suorana, riverenza). Sitten B ja C. Ja vielä kaikki yhdessä tekevät riverenzan. Riverenzojen aikana rivi venyy pikku kolmioksi. Viimeisen riverenzan voi suunnata kahden muun tanssijan väliin. Kolmikko hajaantuu tekemällä doppion taaksepäin (vas.), kukin omaan suuntaansa. Toisella doppiolla (oik.) palataan takaisin. Sitten seuraa kaksinkertaisella nopeudella sivuaskel ripresa vasemmalle ja oikealle. Lopuksi jokainen kääntyy paikallaan doppiolla (vas.).

Toistetaan alusta, jos musiikki jatkuu. Huom. lopussa oikea jalka jäisi vapaaksi, mutta tanssi aloitetaan kuitenkin vasemmalla, joten lopussa on tehtävä painonvaihto.