Ero sivun ”Varhaisitalialaiset tanssit” versioiden välillä

Historiallisten tanssien wikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (muotoiltu)
 
(Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä)
Rivi 50: Rivi 50:
 
;sempio (monikko sempii)
 
;sempio (monikko sempii)
 
:''(yksi) askel''.<br>Askel päkiän kautta kokojalalle. (Ei suljettu simple kuten Arbeaun pavanessa vaan vain yksi askel.) Puoli tahtia (2 tai 3 iskua).
 
:''(yksi) askel''.<br>Askel päkiän kautta kokojalalle. (Ei suljettu simple kuten Arbeaun pavanessa vaan vain yksi askel.) Puoli tahtia (2 tai 3 iskua).
 +
 +
[[Luokka:Tanssiaskelikkoja]]

Nykyinen versio 30. syyskuuta 2014 kello 01.10

Yleistä[muokkaa]

Varhaisitalialaisilla tansseilla tarkoitetaan tässä historiallisten tanssien wikissä 1400-luvulla Italiassa tanssittuja tansseja.

Kolme tunnetuinta 1400-luvun italialaista tanssimestaria ovat Domenico da Piacenza sekä hänen oppilaansa Guglielmo Ebreo (joka myöhemmin otti nimekseen Iohannis tai Giovanni Ambrosio) ja Antonio Cornazano. Heiltä on säilynyt käsikirjoituksia, joissa pohditaan tanssin teoriaa, tanssityyliä yms. ja kuvataan useita kymmeniä bassadanza- ja ballo-tansseja. Bassadanza on läheistä sukua saman aikakauden burgundilaiselle basse danselle (kumpikin on sananmukaisesti matala tanssi). Italian sanan ballo perusmerkitys on tanssi ylipäätään. Sitä käytetään myös eräissä suppeammissa merkityksissä kuten tässä viittaamaan tietyntyyppisiin 1400-luvun italialaisiin tansseihin.

1400-luvun italialaisten tanssien tahtilajit (ital. misura, monikossa misure) ovat hitaimmasta nopeimpaan seuraavat:

  • bassadanza, joka vastaa nykyistä 6/4:aa;
  • quadernaria, joka vastaa 4/4:aa;
  • saltarello, jonka nykyvastine on 6/8 tai 3/4 ja
  • piva, 6/8 tai 2/4.

(Ks. esim. DURHAM, Janelle & Peter. The Compleat Anachronist #101. Western Dance 1450-1650. The Society for Creative Anachronism, Inc. 1999: s. 13.).

Saltarello ja piva ovat tahtilaijien lisäksi näissä tansseissa käytettävien askelikkojen nimiä. Kukin em. tahtilajeista on samalla sen tanssityypin nimi, joka on kauttaaltaan kyseisessä tahtilajissa. Tansseista quadernaria, saltarello ja piva on niukasti tietoa, ei varsinaisia koreografian kuvauksia. Ne ovat voineet olla improvisoitavia tansseja, joissa käytetty askelikkovalikoima oli suppea (Ks. DURHAM 1999: 14).

Bassadanza-tansseissa käytetään vain bassadanza-tahtilajia. Ballot tyypillisesti koostuvat eri tahtilajeissa olevien osien yhdistelmistä. Mahdollisesti minkä tahansa bassadanzan voi tanssia mihin tahansa sopivan pituiseen bassadanza-tahtiseen musiikkiin. (Sama pätee myös burgundilaiseen basse danseen). Sen sijaan kullekin ballolle on oma musiikkinsa. Molemmissa käytetään samaa askelikkovalikoimaa.

Luettelo historiallisten tanssien wikistä löytyvistä varhaisitalialaisista tansseista on tanssiohjesivulla.

Askelikot[muokkaa]

Alla on kunkin askelikon italiankielisen nimen jälkeen ehdotuksia suomenkieliseksi kutsumanimeksi. Yksiselitteisyyden takia kuitenkin tanssikuvauksissa on hyvä käyttää italiankielisiä(kin) nimiä. Osa näistä askelikoista on samannimisiä, mutta erilaisia kuin 1500-luvun loppupuolen ns. myöhäisitalialaisissa tansseissa.

Eteneviin askelikkoihin voi liittää vartalonliikkeet: Askelikon alussa käännä ylävartaloa kevyesti siihen suuntaan, kumpi jalka aloittaa. Pysy lievästi kääntyneenä askelikon loppuun asti. Monille 1400-luvun italialaisille askelikoille on tyypillistä ylös-alas -liike, jota Domenico on luonnehtinut gondolin lipumiseksi aalloilla, mikä tarkoittaa lähinnä sitä, että askelikon alussa noustaan (vähitellen) kohti aallonharjaa, josta laskeudutaan lopussa tyylikkäästi nopeahkosti alas.

continenza (mon. continenze)
sivupolkeminen tai poljenta
Puoli tahtia. Hyvin lyhyt askel sivulle miltei paikallaan päkiälle, kanta maahan. Toinen jalka ei tule viereen. Liikettä on luonnehdittu mm. urkujen palkeiden poljennaksi. Esiintyy pareittain, ensin vasemmalla jalalla, sitten oikealla. Tämä on samankaltainen liike kuin 1400-luvun burgundilaisten basse dansejen keinu eli branle. (Huom. 1500-luvun loppupuolen tansseissa continenza-niminen askelikko on varsin erilainen.)
contrapasso (mon. contrapassi)
sananmukaisesti vasta-askel, mutta ehkä nilkutus tai leikattu kipitys voisi olla kuvaavampi nimi
Päkiöillä kävellen askel vasemmalla eteen, oikealla eteen, vasemmalla eteen, oikea jalka vasemman kannan alle. Aloitusjalka ei vaihdu vaan seuraava askelikko alkaa vasemmalla. Ts. nopea doppio, joka ei vaihda aloitusjalkaa. Yhteen tahtiin mahtuu 2 tai 3 contrapassoa tai mahdollisesti kahteen tahtiin kolme.
doppio (mon. doppii)
tupla
Kolme askelta päkiöillä, lopuksi etummaisen (tai taakse asteltaessa takimmaisen eli joka tapauksessa kuvion aloittaneen) jalan kanta alas. Jos tahtilajina 6/4, askeleet iskuille 1&3&4 ja kannanlasku kuutoselle. Yksi tahti (4 tai 6 iskua).
movimento (mon. movimenti)
sananmukaisesti pikku liike
Puoli tahtia kestävä koristekuvio: ylös molemmille päkiöille mahdollisesti elehtien tai ilmehtien hieman, alas. Usein liikettä näkee koristeltavan olkapäiden pyörittelyllä, mutta liioiteltuna se ei näytä tyylikkäältä. Movimento esiintyy monissa tansseissa pareittain siten, että ensin miehet tekevät movimenton ja sitten naiset, tai päinvastoin. Eri tulkintoja liikkeen funktiosta: yleinen pöyhistely, huomion kiinnittäminen tanssipariin, vuoropuheluna kysymys ja vastaus.
Joissain lähteissä ilmeisesti movimenton tilalla on saltetto, pikku hyppy;. Eräissä lähteissä movimento on nimeltään SCOSSO (ravistus tms.). Eri nimet saattavat osoittaa eri tanssimestarien tyylieroja.
piva (mon. pive)
kipitys
Kuten doppio mutta kaksinkertaisella nopeudella, eli yhteen pivaan kuluu joko yksi 2/4-tahti tai puoli 4/4-tahtia
(1400-luvun tansseissa piva tarkoittaa myös tahtilajia, joka nykyisin vastaa 2/4:aa. Piva on myös luonteeltaan mahdollisesti improvisoiva rahvaan suosima yksinkertainen tanssityyppi, jossa käytetään vain tätä tahtilajia.)
ripresa (mon. riprese)
sivuaskel
Askel vasemmalle varpaille tai päkiälle, laskeudu hitaasti kokojalalle. Puolen tahdin jälkeen (vasemman jalan kokojalalle laskeutumisen jatkuessa) tuo oikea jalka viereen, siten että tahdin lopussa jalat ovat vierekkäin, paino vasemmalla. Yksi tahti. (Joissakin rekonstruktioissa yksi ripresa koostuu kahdesta puolen tahdin mittaisesta sivuttaisaskeleesta samaan suuntaan.)
riverenza (mon. riverenze)
polvistuminen
Vasen jalka taakse, polvien notkistus melko syvään tai lattiaan asti selkä suorana, ylös, vasen jalka takaa oikean viereen valmiiksi aloittamaan seuraava askelikko. Paino jää oikealle. Yksi tahti. 6/4:ssa esim. näin: 1. iskulla jalka taakse, 2.-3. alas, 4.-5. ylös, 6. vasen jalka oikean viereen.
saltarello (mon. saltarelli)
hyppyaskel tai hyppyaskelikko
Kolme askelta päkiän kautta kokojalalle tai päkiöillä kävellen, lopuksi hyppy paikallaan etummaisella jalalla. 6/4:ssa tai 6/8:ssa askeleet jakautuvat samoin kuin doppiossa. On viitteitä siihen, että mahdollisesti erityisesti miehet ovat improvisoineet saltarello-osuuksia vapaahkosti. Yksi tahti (4 tai 6 iskua).
(Salto = italiaksi hyppy. 1400-luvun italialaisissa tansseissa saltarello on myös tahtilaji, joka vastaa nykyistä 6/8:aa tai 3/4:aa, sekä tietty mahdollisesti luonteeltaan improvisoiva tanssityyppi, joka on alusta loppuun tässä tahtilajissa. Lisäksi saltarello on erään 1300-1400-luvun tanssimusiikin nimi, joka saattaa liittyä em. improvisoitavaan tanssityyppiin. Sama termi esiintyy eri merkityksessä myös 1500-luvun loppupuolen tansseissa).
sempio (monikko sempii)
(yksi) askel.
Askel päkiän kautta kokojalalle. (Ei suljettu simple kuten Arbeaun pavanessa vaan vain yksi askel.) Puoli tahtia (2 tai 3 iskua).