ECD

Yleistä

ECD:t eli englantilaiset maalaistanssit (English Country Dances) ovat peräisin John Playfordin vuonna 1651 julkaisemasta The English Dancing Master -kirjasta sekä sen myöhemmistä painoksista. Ne ovat tyypillisesti helpohkoja ja hauskoja tansseja, ja niitä tanssitaan lähes aina parin kanssa. ECD:issä on myös melko monimutkaisia tansseja, jotka vaativat tanssijoilta muistamista ja yhteispeliä. Jotkut tanssit tuntuvat jopa koomisilta - kenties koreografien huumori pääsi kukkimaan tanssisaleissa.

Englantilaiset maalaistanssit perustuvat erilaisiin lattiakuvioihin, joita tanssijat tekevät parinsa ja muiden tanssijoiden kanssa. Askelikkoina käytettiin aluksi yksinkertaisia doubleja ja simplejä, mutta 1700-luvun alkupuolella ranskalaisissa ja englantilaisissa (muissa kuin Playfordin) tanssioppaissa ECD-tyyppisiä tansseja neuvotaan tanssimaan hienostuneesti ja käyttämään tanssiaskelikkoja, mm. hyppyjä. Näiden ns. barokki-ECD:iden tanssikuvioita kirjoitettiin ylös notaation avulla piirroksina, kun taas Playfordin julkaisuissa luotettiin sanallisiin kuvauksiin.

Kaikki barokin ajan tanssimestarit eivät arvostaneet englantilaisia maalaistansseja, mutta joutuivat sietämään niitä ilmeisesti niiden saaman suosion takia. Näin avautuu englantilainen tanssimestari Kellom Tomlinson kirjansa The Art of Dancing (1735) viimeisen luvun alussa (Chap. XV. Of Country Dancing):

Alkuperäinen tarkoitukseni oli käsitellä kirjassani vain ylhäisiä tansseja, mutta maalaistansseja tanssitaan kaikissa juhlissa ja tanssiaisissa ikään kuin osana niitä (ja niitä voikin mielestäni hyvin pitää edellisistä polveilevana kepeämpänä sivuhaarana) ja erilaisine tanssimuotoineen niistä on tullut kaikenarvoisten suosittua ajanvietettä hovista huviloihin. Kyseisen harrastuksen kauneus (hienostuneesti tanssittuna) jää varjoon ja katoaa tanssijoiden virheiden tai leväperäisyyden vuoksi, joita ei muistaakseni ole mainittu missään kirjoissa tähän mennessä. Niinpä eräiden korkea-arvoisten tilaajieni pyynnöstä koetan osoittaa niitä laiminlyöntejä, joiden takia joku tai muutama tanssipari joko huolimattomuuttaan tai paremman opastuksen puutteessa saattaa koko kuvion sekasortoon, mikä tekee viihdykkeestä hyville tanssijoille kerrassaan vastenmielistä tai huomattavasti epämiellyttävämpää. (käänt. Aamu)

Toinen kaunis kuvaus englantilaisten maalaistanssien ominaisuuksista on John Essexin kirjoittaman esipuheen alussa kirjassa For the furthur improvement of dancing (1710)

Every Country has had some Particular manner of Dancing peculiar to itself since the beginning of the World but this which we call Country Dancing is originaly the Product of this Nation and is used in most of the Courts in Europe. It is become a mode of Dancing as being more agreeable & Entertaining to Publick Assemblies, and so easie that there's scarce any body of what Capacity soever but is Capable of learning them, and take pleasure in this Art, I may rather say diversion.

Luettelo historiallisten tanssien wikistä löytyvistä englantilaisista maalaistansseista on tanssiohjesivulla.

Askelikot

(kirjoittaisiko joku doublesta ja simplestä tähän, mielellään alkuperäisviitteiden kera?)

Tanssikuviot

(Ja tähän vois joku viitseliäs kirjoittaa, mitä tarkoittaa siding, arming, cast off, set and turn jne.)

Tanssityypit

Englantilaisia maalaistansseja tanssitaan yleensä piirissä, solamuodostelmassa, parijonossa tai neliössä. Osaan tansseista voi osallistua niin monta tanssijaa kuin sali antaa myöten, kun taas joissakin tanssijoiden määrä on rajattu (settitanssit). Tanssit voinee jakaa rakenteensa perusteella karkeasti kolmeen ryhmään:

• säännölliset kolmen säkeistön tanssit
• progressiiviset solatanssit ja
• epäsäännölliset tanssit.

Kolmen säkeistön rakenne

Kolmen säkeistön ECD:ssä on säännönmukaisesti double-, siding- ja arming-säkeistöt.

• I säkeistössä tanssitaan kaksi doublea joko eteen ja taakse (jono-, piiri- ja neliötanssit) tai vasemmalle (piiritanssit). Sama toistetaan (piiritansseissa vasemman jälkeen oikealle).
• II säkeistössä tanssitaan vasen siding (oikeat olat vierekkäin) oman parin kanssa ja sama toistetaan toiselle olalle.
• III säkeistössä tanssitaan arming ensin oikealla kädellä oman parin kanssa ja sitten vasemmalla.

Esimerkkejä tällaisista säännönmukaisista ECD:istä ovat Hit and Mis(se) ja Jenny Pluck Pears.

Lisäksi säkeistöihin voi kuulua set and turn, joka tanssitaan ensin vasemmalle ja toistettaessa oikealle. Esim. "siding vasen, set and turn vasen; siding oikea, set and turn oikea". Esimerkiksi Upon a Summers Day. Poikkeava esimerkki on Gathering Peascods, jossa tehdään set and turnin sijasta pelkkä turn.

Toinen ja kolmas säkeistö tanssitaan joissakin tansseissa niinkin, että ensimmäinen siding / arming tanssitaan oman parin kanssa ja jälkimmäinen vieraan parin kanssa. Ks. esimerkiksi Hearts Ease.

Kolmen säkeistön tansseissa on kahden, kolmen, neljän tai lukemattoman parin piiri-, jono- ja neliötansseja.

Solatanssit

Englantilaisten maalaistanssien solamuodostelma syntyy niin, että jokainen tanssiin haluava pari asettuu johtoparin taakse parijonon jatkeeksi. Miehet muodostavat täten solan vasemman laidan ja naiset oikean. Tanssin alussa katsotaan omaa paria eikä pidetä käsistä kiinni.

Solatanssit ovat progressiivisia, mikä tarkoittaa sitä, että jokainen pari tanssii vuorollaan jokaisen muun parin kanssa. Tätä varten parit jaetaan A- ja B-pareihin. Solan ensimmäinen pari on A-pari, seuraava B-pari, sitten taas A-pari, jne. Kirjainjako saadaan totuttuun tapaan selville niin, että A-parit pitävät parinsa kädestä kiinni ja B-parit eivät, kunnes sola on valmis ja tanssi voi alkaa.

Solatanssin yhden säkeistön kuviot tanssivat aina A- ja B-pari yhdessä, mutta kumpikin pari tanssii enemmän tai vähemmän erilaisia rooleja kuvioissa. Säkeistön päätyttyä A- ja B-parit ovat päätyneet vaihtamaan paikkaa, ja he aloittavat säkeistön alusta seuraavan B- tai A-parin kanssa. A-parit etenevät kujassa joka säkeistöllä pykälän kujan alapäätyä kohti, B-parit puolestaan yläpäätyä kohti. Kujan päässä pariton eli kaunis pari odottaa yhden vuoron ulkona, jonka jälkeen se palaa tanssiin erikirjaimisena parina.

Vrt. bordonialainen progressiivinen kuja.

Musiikki

Alkuperäislähteissä on jokaisella tanssilla oma melodiansa.