Barokkiaskelikkoja

Yleistä

Barokkitanssien askelikkojen perustana ovat jalkojen aukikierto, plié ja viisi perusasentoa.

Aukikierto

tapahtuu lonkkanivelistä (ei polvista!). Barokkitanssissa ei ole tarkoitus kiertää jalkoja auki niin paljon kuin nykybaletissa, vaan kumpikin jalka kääntyy noin 45 astetta viistoon, jolloin kulma on yhteensä noin 90 astetta.

Plié

tarkoittaa polvien koukistamista. Se tehdään yleensä askelikkoa edeltävän tahdin viimeisellä iskulla. Jos kyseinen viimeinen isku on varattu askeleen astumista varten (kolmijakoinen musiikki, esim. fleuret), plié tehdään tahtien viimeisen ja ensimmäisen iskun välissä. Plién jälkeen polvet suoristuvat (relevé) ensimmäisellä askeleella.

Perusasennot

numeroi Ludwig XIV:n tanssimestari Pierre Beauchamp(s), jota pidetään myös Beauchamp-Feuillet'n notaatiojärjestelmän isänä. Notaatiossa ympyrä vastaa kantapäätä ja viiva jalkaterän suuntaa.

1. asento kantapäät yhdessä vierekkäin 2. asento kantapäät askelmitan päässä vierekkäin 3. asento toisen jalan kantapää kiinni toisen jalkaterän puolivälissä, ns. "T-asento" 4. asento jalat askelmitan päässä toisistaan peräkkäin 5. asento toisen jalan kantapää kiinni toisen jalan varpaissa

Askelikkokuvauksia

Kaikki askelikot ovat yleensä tanssittavissa ainakin eteen, taakse, sivulle ja kääntyen. Askeleet eteen ja taakse astutaan neljänteen ja sivulle toiseen asentoon, mutta sivulle ristiin astutaan vain kolmanteen tai viidenteen asentoon eteen tai taakse. Tomlinsonin (1735, ks. askelikkojen kuvaukset) mukaan hypyt voi tanssia joko pitäen päkiän koko ajan lattiassa kiinni tai hypäten kokonaan ilmaan ja relevéssä voi joko vain ojentaa polvet ja pitää koko jalkapohjan lattiassa tai nousta päkiälle asti.

Yksi askelikko vastaa tavallisesti yhtä tahtia musiikissa, joka voi olla tasa- tai kolmijakoinen. Poikkeuksellisesti menuettiaskelikko vie kaksi 3/4-tahtia kun taas louvre-tanssilajissa tanssitaan kaksi askelikkoa tahdissa.

Jalkojen liikkeisiin liittyvät käsiliikkeet, jotka voivat vaihdella maan ja tyylin mukaan sekä edellisen ja seuraavan askelikon johdosta. Askelikoissa on myös tyylikohtaisia eroja. Tämänhetkiset allaolevat askelikkojen lyhytkuvaukset on tulkittu englantilaisen teoksen pohjalta (Tomlinson 1735: The Art of Dancing), mutta askelikot on nimetty ranskaksi yleisen käytännön mukaan. Numerot viittaavat tahdin iskuihin. Piirros on esimerkki askelikon notaatiomerkinnästä.

Demi coupe

"yksi askel"

plié (1) askel (2) - (3) -

Coupe

"kaksi askelta"

plié (1) askel (2) vapaa jalka liukuu (3) askel

Fleuret

"kolme askelta"

plié (1) askel (2) askel (3) askel kuusijakoinen musiikki: plié (1) askel (2) - (3) askel (4) askel (5) -

Pas grave

plié (1) polvien ojennus, vapaa jalka on ojentuneena sivulla puolen askelmitan päässä (päkiä maassa) (2) vapaa jalka liukuu (3) askel

Jetté

"juoksuaskel"

tasajakoinen musiikki: plié (1) hyppy jalalta toiselle (2) - (3) toinen samanlainen

kolmijakoinen musiikki: plié (1) hyppy jalalta toiselle (2) toinen samanlainen (3) kolmas samanlainen

Contretemps

"hyppy askel askel"

plié (1) hyppy paikallaan tukijalalla, samalla vapaa jalka ojentuu kuten pas gravessa (mutta ilmassa) (2) askel (3) askel

Assemblé

plié jolloin vapaa jalka ojentuu sivulle (1) hyppy paikallaan tukijalalla, laskeutuminen kahdelle jalalle (ensimmäiseen tai kolmanteen asentoon) (2) - (3) - (mahdollinen askel)

Pas de rigaudon

Koristeaskelikko, joka tanssitaan paikallaan. Pas de rigaudon vie puolitoista tahtia musiikkia.

plié ensimmäisessä asennossa, paino molemmilla jaloilla (1) hyppy paikallaan tukijalalle, samalla vapaa jalka ojentuu sivulle (2) vapaa jalka palaa ensimmäiseen asentoon, paino siirtyy sille ja toinen jalka ojentuu sivulle (ei hyppyä) (3) ojentunut jalka palaa ensimmäiseen asentoon, paino molemmille jaloille (4) plié (1) hyppy paikallaan molemmilla jaloilla (2) - (3) - (mahdollinen askel johonkin suuntaan) (4) -

Videoita

Wendy Hilton (1931-2002) oli yksi varhaisimpia barokkitanssin tutkijoita ja opettajia. Hänen tanssinäytteitään on katsottavissa internetissä.

Alkuperäislähteitä

Barokkiaskelikkoja on kuvattu mm. teoksissa

Rameau, Pierre (Pariisi 1725) Le Maître à Danser (1748 painos)

+ selittää myös käsiliikkeet (teoksen jälkimmäinen osio)
- ei käsittele askelten ajoitusta musiikkiin
ks. helppolukuisempi tiivistelmä perusaskelikoista ranskankielisessä wikipediassa

Rameau, Pierre (Lontoo 1728) The Dancing Master, or The Art of Dancing explained, käänt. Essex, John

edellisen englanninnos
+ nätimmät kuvat
+ helppolukuinen
- ei välttämättä täysin alkuperäistä vastaava sisältö

Tomlinson, Kellom (Lontoo 1735) The Art of Dancing Explained

+ selittää myös askelten ajoituksen musiikkiin eri tahtilajeissa
+ hienot kuvat
+ sisältää askelikkojen notaatiot ja notaatioavaimen (teoksen lopussa kuvasivu O)
- vaikealukuinen
- käsiliikkeiden kuvaus erittäin ylimalkainen
(Aamu on kääntänyt tämän teoksen omaan käyttöönsä, voi auttaa tulkinnassa)

Dufort, Giovanni Battista (Napoli 1728) Trattato del ballo nobile

Malpied, M. (Pariisi 1770) Traité sur l'art de la danse

+ käsiliikkeiden ajoitus askeliin notaation avulla kuvattuna, myös menuetin (s. 91 ja 93)

Minguet é Irol, Pablo (Madrid 1758) Arte de danzar a la francesa