Ero sivun ”Hovimenuetti” versioiden välillä
p (korjasin linkin) |
|||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Hovimenuettia tanssittiin yleisesti barokin ajan tanssiaisissa eri maissa, etenkin Ranskassa ja Englannissa 1700-luvun alkupuoliskolla. Ranskan kuningas Ludvig XV:n aikana menuetti nousi hovin tanssiaisten ensimmäiseksi paritanssiksi couranten paikalle. Hovimenuetti kuvataan useissa aikalaisten tanssioppaissa askelikkoineen ja kuvioineen (ks. [[Barokkitanssit#Yleistä|lista aikalaislähteistä]]). | Hovimenuettia tanssittiin yleisesti barokin ajan tanssiaisissa eri maissa, etenkin Ranskassa ja Englannissa 1700-luvun alkupuoliskolla. Ranskan kuningas Ludvig XV:n aikana menuetti nousi hovin tanssiaisten ensimmäiseksi paritanssiksi couranten paikalle. Hovimenuetti kuvataan useissa aikalaisten tanssioppaissa askelikkoineen ja kuvioineen (ks. [[Barokkitanssit#Yleistä|lista aikalaislähteistä]]). | ||
| − | Tanssi on avoin improvisaatiolle: Taitojaan pääsee näyttämään koristelemalla tanssia [[barokkiaskelikoin]] ja contretems de menuet -hypyin perusaskelikon tilalla. Menuetin osiot eivät ole sidottuja musiikin säerakenteeseen. Tanssi alkaa suoraan kumarrusten jälkeen palaamatta lähtöpaikalle, eikä tanssijoiden tarvitse odottaa, että muusikot pääsevät säkeen alkuun, vaan he voivat lähteä liikkeelle kesken säkeen (heikommalla sävelkorvalla varustettujen on kuitenkin turvallisinta aloittaa säkeen alusta, tanssimestari muistuttaa). Eri osioihin käytettävien askelikkojen määrä ei ole kiinteä, joten on seurattava tanssiparia ja muunneltava omaa tanssimista senkin mukaan. Lisäksi ns. Z-kuvion peräkkäisten toistojen määrä vaihtelee - Tomlinsonin mielestä tanssin alku- ja loppupuolella on tanssittava yhtä monta toistoa, mutta Rameau ei pidä sitä olennaisena ja Taubert ohjeistaa tanssimaan jälkimmäisellä kerralla vähemmän Z-kuvioita tai jättämään sen jopa kokonaan pois. | + | Tanssi on avoin improvisaatiolle: Taitojaan pääsee näyttämään koristelemalla tanssia [[Barokkiaskelikkoja|barokkiaskelikoin]] ja contretems de menuet -hypyin perusaskelikon tilalla. Menuetin osiot eivät ole sidottuja musiikin säerakenteeseen. Tanssi alkaa suoraan kumarrusten jälkeen palaamatta lähtöpaikalle, eikä tanssijoiden tarvitse odottaa, että muusikot pääsevät säkeen alkuun, vaan he voivat lähteä liikkeelle kesken säkeen (heikommalla sävelkorvalla varustettujen on kuitenkin turvallisinta aloittaa säkeen alusta, tanssimestari muistuttaa). Eri osioihin käytettävien askelikkojen määrä ei ole kiinteä, joten on seurattava tanssiparia ja muunneltava omaa tanssimista senkin mukaan. Lisäksi ns. Z-kuvion peräkkäisten toistojen määrä vaihtelee - Tomlinsonin mielestä tanssin alku- ja loppupuolella on tanssittava yhtä monta toistoa, mutta Rameau ei pidä sitä olennaisena ja Taubert ohjeistaa tanssimaan jälkimmäisellä kerralla vähemmän Z-kuvioita tai jättämään sen jopa kokonaan pois. |
Versio 17. toukokuuta 2012 kello 22.46
Hovibarokkitanssi yhdelle parille. Tanssissa käytetään menuettiaskelikkoja.
Hovimenuettia tanssittiin yleisesti barokin ajan tanssiaisissa eri maissa, etenkin Ranskassa ja Englannissa 1700-luvun alkupuoliskolla. Ranskan kuningas Ludvig XV:n aikana menuetti nousi hovin tanssiaisten ensimmäiseksi paritanssiksi couranten paikalle. Hovimenuetti kuvataan useissa aikalaisten tanssioppaissa askelikkoineen ja kuvioineen (ks. lista aikalaislähteistä).
Tanssi on avoin improvisaatiolle: Taitojaan pääsee näyttämään koristelemalla tanssia barokkiaskelikoin ja contretems de menuet -hypyin perusaskelikon tilalla. Menuetin osiot eivät ole sidottuja musiikin säerakenteeseen. Tanssi alkaa suoraan kumarrusten jälkeen palaamatta lähtöpaikalle, eikä tanssijoiden tarvitse odottaa, että muusikot pääsevät säkeen alkuun, vaan he voivat lähteä liikkeelle kesken säkeen (heikommalla sävelkorvalla varustettujen on kuitenkin turvallisinta aloittaa säkeen alusta, tanssimestari muistuttaa). Eri osioihin käytettävien askelikkojen määrä ei ole kiinteä, joten on seurattava tanssiparia ja muunneltava omaa tanssimista senkin mukaan. Lisäksi ns. Z-kuvion peräkkäisten toistojen määrä vaihtelee - Tomlinsonin mielestä tanssin alku- ja loppupuolella on tanssittava yhtä monta toistoa, mutta Rameau ei pidä sitä olennaisena ja Taubert ohjeistaa tanssimaan jälkimmäisellä kerralla vähemmän Z-kuvioita tai jättämään sen jopa kokonaan pois.
Tanssin osiot
Alussa ja lopussa kumarretaan eteenpäin ja parille. Menuetin osiot ovat:
- Esittely
- Z-kuvio (toistomäärä: Rameau 5-6, Taubert 2-4)
- Oikean käden ojentaminen
- Vasemman käden ojentaminen
- Z-kuvio (toistomäärä: Rameau 3-4, Taubert 0-2)
- Molempien käsien ojentaminen ja lopetus
Z-kuvio oli alun perin kahdeksikko. Sittemmin siitä tuli peilikuva-S eli vain puolet kahdeksikosta, jota Tomlinson käyttää mutta mainitsee usein tanssittavan 2-kuvion mallisesti. Taubert puolestaan suosii 2-mallista lattiakuviota, jossa kuvion ensimmäinen käännös on kaareva ja toinen terävämpi. Rameaun piirroksessa linja on hyvin Z-mainen, mutta hän ei spesifioi kulmien laatua sanalliseti.
Notaatio
Yksi tanssin alkuperäisistä sanallisista kuvauksista sekä allaoleva notaatio-ohje löytyy kirjasta Tomlinson, Kellom 1735: The Art of Dancing.
Toinen hieman erilainen sanallinen kuvaus ja allaoleva visuaalinen esitys löytyy kirjasta Essex, John 1728: The dancing-master: or, The art of dancing explained, joka on käännös ranskalaisesta teoksesta Rameau, Pierre 1725: Le maître a danser.
Kuvien lähde: Library of Congress, Music Division. Vapaa teos (lisätietoja).
Musiikki
Musiikiksi pitäisi sopia mikä tahansa menuettikappale, joka on riittävän pitkä.
Video
- New York Baroque Dance Companyn esitys YouTubessa.
- Tomlinsonin tanssiohjeistuksen mukainen.