Barokkiaskelikkoja
Yleistä
Barokkitanssien askelikkojen perustana ovat jalkojen aukikierto, plié ja viisi perusasentoa.
Aukikierto
tapahtuu lonkkanivelistä (ei polvista!). Barokkitanssissa ei ole tarkoitus kiertää jalkoja auki niin paljon kuin nykybaletissa, vaan kumpikin jalka kääntyy noin 45 astetta viistoon, jolloin kulma on yhteensä noin 90 astetta.
Plié
tarkoittaa polvien koukistamista. Se tehdään yleensä askelikkoa edeltävän tahdin viimeisellä iskulla. Jos kyseinen viimeinen isku on varattu askeleen astumista varten (kolmijakoinen musiikki, esim. fleuret), plié tehdään tahtien viimeisen ja ensimmäisen iskun välissä. Plién jälkeen polvet suoristuvat (relevé) ensimmäisellä askeleella.
Perusasennot
numeroi Ludwig XIV:n tanssimestari Pierre Beauchamp(s), jota pidetään myös Beauchamp-Feuillet'n notaatiojärjestelmän isänä. Notaatiossa ympyrä vastaa kantapäätä ja viiva jalkaterän suuntaa.
|
|
2. asento
3. asento
4. asento
|
Askelikkokuvauksia
Kaikki askelikot ovat yleensä tanssittavissa ainakin eteen, taakse, sivulle ja kääntyen. Askeleet eteen ja taakse astutaan neljänteen ja sivulle toiseen asentoon, mutta sivulle ristiin astutaan vain kolmanteen tai viidenteen asentoon eteen tai taakse. Tomlinsonin (1735, ks. askelikkojen kuvaukset) mukaan hypyt voi tanssia joko pitäen päkiän koko ajan lattiassa kiinni tai hypäten kokonaan ilmaan ja relevéssä voi joko vain ojentaa polvet ja pitää koko jalkapohjan lattiassa tai nousta päkiälle asti.
Yksi askelikko vastaa tavallisesti yhtä tahtia musiikissa, joka voi olla tasa- tai kolmijakoinen. Poikkeuksellisesti menuettiaskelikko vie kaksi 3/4-tahtia kun taas louvre-tanssilajissa tanssitaan kaksi askelikkoa tahdissa.
Jalkojen liikkeisiin liittyvät käsiliikkeet, jotka voivat vaihdella maan ja tyylin mukaan sekä edellisen ja seuraavan askelikon johdosta. Askelikoissa on myös tyylikohtaisia eroja. Tämänhetkiset allaolevat askelikkojen lyhytkuvaukset on tulkittu englantilaisen teoksen pohjalta (Tomlinson 1735: The Art of Dancing), mutta askelikot on nimetty ranskaksi yleisen käytännön mukaan. Numerot viittaavat tahdin iskuihin. Piirros on esimerkki askelikon notaatiomerkinnästä.
Demi coupe
"yksi askel"
|
plié |
|
Coupe
"kaksi askelta"
|
plié |
|
Fleuret (pas de bourée)
"kolme askelta"
|
plié
|
|
Pas grave
|
plié |
|
Jetté
"hyppyaskel"
|
tasajakoinen musiikki: |
|
kolmijakoinen musiikki: |
|
Contretemps
"hyppy askel askel"
|
plié |
|
Assemblé
|
plié jolloin vapaa jalka ojentuu sivulle |
|
Pas de rigaudon
Koristeaskelikko, joka tanssitaan paikallaan. Pas de rigaudon vie puolitoista tahtia musiikkia.
|
plié ensimmäisessä asennossa, paino molemmilla jaloilla |
Videoita
Wendy Hilton (1931-2002) oli yksi varhaisimpia barokkitanssin tutkijoita ja opettajia. Hänen tanssinäytteitään on katsottavissa internetissä.
Alkuperäislähteitä
Barokkiaskelikkoja on kuvattu mm. teoksissa
- Rameau, Pierre (Pariisi 1725) Le Maître à Danser (1748 painos)
- + selittää myös käsiliikkeet (teoksen jälkimmäinen osio)
- ei käsittele askelten ajoitusta musiikkiin
ks. helppolukuisempi tiivistelmä perusaskelikoista ranskankielisessä wikipediassa
- Rameau, Pierre (Lontoo 1728) The Dancing Master, or The Art of Dancing explained, käänt. Essex, John
- edellisen englanninnos
+ nätimmät kuvat
+ helppolukuinen
- ei välttämättä täysin alkuperäistä vastaava sisältö
- Tomlinson, Kellom (Lontoo 1735) The Art of Dancing Explained
- + selittää myös askelten ajoituksen musiikkiin eri tahtilajeissa
+ hienot kuvat
+ sisältää askelikkojen notaatiot ja notaatioavaimen (teoksen lopussa kuvasivu O)
- vaikealukuinen
- käsiliikkeiden kuvaus erittäin ylimalkainen
(Aamu on kääntänyt tämän teoksen omaan käyttöönsä, voi auttaa tulkinnassa)
- Dufort, Giovanni Battista (Napoli 1728) Trattato del ballo nobile
- Malpied, M. (Pariisi 1770) Traité sur l'art de la danse
- + käsiliikkeiden ajoitus askeliin notaation avulla kuvattuna, myös menuetin (s. 91 ja 93)
- Minguet é Irol, Pablo (Madrid 1758) Arte de danzar a la francesa